Olen suorittamassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastoraalikurssia nimeltä Kirkon usko, tunnustus ja ekumenia. Kokonaisuuteen kuuluu melkoisen paksu setti kaikenlaista luettavaa ja kirjoitettavaa. Sen lisäksi meillä on ollut viisi tiivistä koulutuspäivää Turussa.
Olemme käyneet pappikollegojen kanssa monia kiinnostavia keskusteluja aiheista, jotka keskittyvät erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppiin ja uskoon. Mutta samalla kurssilla tutustuimme myös pariin muuhun uskontokuntaan ja muutamaan eri kristilliseen suuntaukseen. Ekumenialla tarkoitetaan siis lähinnä kristittyjen kirkkojen välistä yhteistyötä. Mutta tutustuimme kristillisten kirkkojen ohella myös moskeijaan ja synagogaan. Esittelen tässä blogissa nyt nämä vierailukohteet valokuvin.
Ensimmäisenä vierailukohteenamme oli Turun juutalaisen seurakunnan synagoga. Tässä kuva alttarista. Tuossa takana olevassa suuressa kaapissa säilytetään suuria kirjakääröjä, Tooraa. Näissä kääreissä on Mooseksen kirjat. Toora on juutalainen lakikokoelma. Juutalaisten tärkein laki ja opetus.
Tässä on kuva Turun islamilaisen yhdyskunnan moskeijasta. Moskeija on islamilaisille tärkeä kohtaamispaikka sekä rukouksen ja hiljentymisen paikka. Moskeijassa ei ole penkkejä, vaan ihmiset polvistuvat rukoilemaan. Minä pidin suuresti moskeijan tunnelmasta. Kaunis sininen matto on pehmeä ja siksi se on sopiva polvirukoukselle.
Kolmas vierailukohteemme oli Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta Turussa. Katolinen kirkko on kristitty kirkko. Siellä pidetään jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia ja nautitaan ehtoollista, kuten evankelis-luterilaisessa kirkossakin. Ehkä huomattavin ero meidän kirkkoihimme oli se, että katolisessa kirkossa on rippituoli, jossa pappi voi ottaa vastaan seurakuntalaisia, käydä heidän kanssaan sielunhoidollisia keskusteluja ja antaa ripin ja synninpäästön.
Tämä kuva on Pyhän marttyyrikeisari Aleksandran kirkosta. Se on ortodoksikirkko. Ortodokseilla jumalanpalveluksessa keskeistä on ylistäminen ja rukous. Messuissa lauletaan. Ortodoksisessa kirkossa ei ole urkuja, kuten evankelis-luterilaisissa kirkoissa on. Vietimme rukoushetken ortodoksipapin johdolla ja lauloimme rukouslauluja.
Viimeinen vierailukohteemme oli Turun Helluntaiseurakunta. Helluntaiseurakunnassa ehkä selkein ero evankelis-luterilaiseen kirkkoon on se, että siellä on alttarin sijaan lava. Me istuimme vierailulla tällä lavalla ja keskustelimme Helluntaiseurakunnan työntekijöiden kanssa seurakunnan toiminnasta. Helluntailaiset kastavat ihmiset upotuskasteella. Kasteallas löytyy tämän lavan alta. Helluntaiseurakunnan musiikki on monipuolista. Jumalanpalveluksissa on usein bändi. Myös kuorolla on hyvä tila laulaa tällä lavalla.
Kurssimme viimeinen lähipäivä pidettiin Turun tuomiokirkossa. Se on evankelis-luterilainen kirkko. Piispa Kaarlo Kalliala vastaili pappien kimurantteihin kysymyksiin. Lopuksi hiljennyimme viikkomessuun.
Riina Laurila,
17.11.2023
Balettipappi 