Olin miesystäväni Arton kanssa Helsingissä hääjuhlassa ja kotimatkalla kävelimme legendaarisen kymppikerroksen ohi. Päätimmekin sitten mennä vasta seuraavalla junalla Korsoon, jotta voimme piipahtaa pikaisesti Helsingin kattojen yllä.
Helsingin keskustassa Vaakuna-hotellin yläkerrassa on ravintola nimeltä 10. Kerros. Se sijaitsee nimensä mukaisesti hotellin kymmenennessä kerroksessa. Minulla on paljon muistoja tästä ravintolasta. Olin varmaan nippa nappa 18-vuotias, kun olin Prima ballerina Ulrika Hallbergin 20-vuotistaiteilijajuhlassa Vaakunan Sky-Baarissa, eli tässä samassa paikassa. Se oli unohtumaton juhla! Nuorelle tanssijanalulle taiteilijajuhla tässä hulppeassa paikassa edusti ammatillista unelmaa. Se oli myös pirskahtelevaa iloa tuoreeltaan suureen kaupunkiin muuttaneen balettitanssijan sydämessä. Sitä kiihkeää nuoruutta, jota on kiva muistella. 1990-luvulla tällä katolla juhlittiin monta muutakin kertaa.
”Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta” -sanoo Junnu Vainio. Niinpä mekin Arton kanssa päätimme nousta 10. Kerrokseen katselemaan miltä Helsingin kattojen yllä näyttää viiskymppisin silmin. -Ja hulppeat olivat maisemat edelleen! Mutta eteemme tuli pikku probleema. Pilkku tuli ennen meitä. Niinpä jouduimme nauttimaan maisemista kuivin suin.
Otimme siitä huolimatta tilanteesta ilon irti. Arto: ”kokenut kuvaaja” ja minä: ”kokenut näyttelijä”, otimme tämän valokuvan, jossa poseeraan edellisten asiakkaiden jämäviinilasien kanssa. Hyvä fiilis saatiin purkkiin ja matka jatkui!
Eikä siinä vielä kaikki…. ”Korkkarit kattoon!”
Nimittäin unohdin kenkäpussini katolle ja pääsin vielä yksityisajelulle henkilökunnan hissillä niitä hakemaan.
Ei taidettu ehtiä vielä seuraavaankaan Korson junaan.
Riina Laurila,
17.6.2024
Balettipappi 