
Photo by Pixabay on Pexels.com

Photo by Pixabay on Pexels.com
Olin papiston päivillä Seinäjoella 12-13.10.2022. Osallistuin sometyöpajaan, jota veti Visa Viljamaa ja Jan Ahonen. Tilaisuudessa keskusteltiin erilaisista somekanavista ja muun muassa siitä, miten eri ikäluokat käyttävät eri kanavia sosiaalisessa mediassa. Tällä hetkellä parhaiten on pitänyt pintansa Instagram, jota käyttää aktiivisesti sekä nuoriso että aikuisempi väki. Sen sijaan Facebook profiloituu vahvasti vanhemman väen kanavana, kun taas Tiktok ja Snapchat ovat nuorten suosiossa.
Kyselin Janilta tilaisuuden päätteeksi, että mihin Instagramin ylisukupolvinen suosio perustuu. Hän kertoi, että osittain siihen vaikuttanee se, että Instagram omaksuu jatkuvasti ominaisuuksia muilta sosiaalisen median alustoilta ja elää ajan hermolla. Instagram pitää sisällään monenlaisia ominaisuuksia. Tavallisen syötteen lisäksi siellä on esimerkiksi Stories ja Reels.
Instagram Stories eli tarinat on ominaisuus, jossa voit laittaa Instagramiin kuvia tai videoita vaikkapa musiikin ja tekstin kera. Story katoaa 24 tunnin kuluttua. Tämän ominaisuuden Instagram on ottanut Snapchatista.
Reels eli kelat ovat lyhyitä mukaansatempaavia videoita. Tämä ominaisuus on tullut alun perin tutuksi Tiktokista, joka on myös nuorison suosima sosiaalisen median kanava. Lyhyitä videoita on helppo ”kelata” Reelsillä, joka on tavallaan minustakin aika viihdyttävää.
Mutta mitä Reelsistä löytyy? Enpä ole aikaisemmin pohtinut asiaa sen kummemmin, mutta eilen pyysin tytärtäni näyttämään minulle omaa Reels -näkymää. Se oli täynnä kissavideoita. Minun Reelsissäni on sen sijaan pelkästään balettivideoita. Internetin algoritmit tunnistavat sen, mistä minä ja ystäväni ovat kiinnostuneita ja tarjoavat videoita sen mukaan. Reelsin yksipuolisuus on silti erityisen silmiinpistävä. Pelkkää balettia ja pelkästään kissavideoita.
Sosiaalisen median pirstaleisuus ja jakaantuneisuus palvelee ehkä joitain instansseja, mutta tavallaan se on minusta myös huolestuttavaa. Facebook oli alun perin tunnetuin sosiaalisen median kanava, mutta se on saanut rinnalleen paljon kilpailijoita. Minusta on jotenkin harmillista, että eri ikäiset ihmiset käyttävät eri medioita. Nuoret vetäytyvät sieltä, minne vanhemmat löytävät tiensä. Facebookista on jo aikoja sitten tullut ”mummokanava”, eikä nuoret käytä siellä aikaansa. Olisihan se oikeastaan ihan kiva, jos mummot voisivat seurata sosiaalisessa mediassa lastenlasten puuhia, mutta niin se ei mene. Minultakin lapset ovat kieltäneet Tiktokin ja Snapchatin. Sinne ei kuulemma ole keski-ikäisillä mitään asiaa. Mutta Instagramissa sentään voidaan olla vielä kaikki.
Palaan vielä niihin Reelseihin. Yksipuolinen kela kertoo siitä, miten hyvin sosiaalisessa mediassa osataan ohjata tarjontaa niille, jotka sitä potentiaalisesti käyttävät. Jos olet kiinnostunut baletista tai kissoista, niin sitä sinulle myös tarjotaan. Sosiaalinen media on vahva markkinavoima. On todella helppoa elää nettiviidakossa siten, että poimii sieltä vain sen mikä itseä kiinnostaa. Google on siihen aivan mahtava työkalu. Mutta tiedon tarjonnan yksipuolisuus voi pitkässä juoksussa johtaa tiedon lokeroitumiseen. Me alamme kaikki elämään omissa kuplissamme ja omissa todellisuuksissamme. Tällä menolla tietomme maailmasta pirstaloituu ja maailmankuva yksipuolistuu.
Mutta tämä on maailma, jossa elämme. Vaikka tietoa on tällä hetkellä saatavissa valtavasti, korostuu edelleen monipuolisen koulutuksen merkitys. Suomessa on hyvä peruskoulu, joka opettaa nuoria katsomaan myös oman kuplan ulkopuolelle. Vaikka kaiken voi katsoa Googlesta, on hyvä saada laajempi käsitys siitä, mitä kaikkea sieltä voi ja kannattaa katsoa. Eikä perinteinen kirjakaan ole huono vaihtoehto. Kirjoja kannattaa edelleen lukea. Se vaatii toisenlaista keskittymistä kuin internet.
Liputan siis edelleen perinteisen opiskelun ja kirjojen lukemisen nimeen. Se on ihan fiksua. Välirentoutukseen sopii kelat – kissavideot ja balettipätkät.
Riina Laurila,
17.10.2022