Olen kirjoittanut noin kaksi vuotta sitten blogin otsikolla: ”Ensitreffit alttarilla ja kohta viimeiset.” Edellisen blogini voit lukea kokonaisuudessaan täältä:
https://wordpress.com/post/balettipappi.com/231
Tiivistetysti kirjoitin siitä, miten olin jäänyt jo silloin koukkuun Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan, vaikkakin myös kyseenalaistin ohjelman moraalisesti arvelluttavana. Pohdin sitä, johtaako tämänkaltainen ohjelma kevytkenkäiseen suhtautumiseen avioliittoa kohtaan.
Kaksi vuotta sitten ajattelin asiaa oman elämäni kautta. Pohdin myös yleisesti hyvän parisuhteen löytymisen vaikeutta. Olin kaksi vuotta sitten sinkku. Jos joku olisi sanonut minulle silloin, että kahden vuoden päästä kirjoitat samasta aiheesta edelleen sinkkuna, olisin saattanut tullut surulliseksi. Mutta tässä sitä ollaan edelleen. Sinkkuus jatkuu, koska toimivaa parisuhdetta ei ole löytynyt. Toisaalta sinkkuelämäkin on tuntunut hyvältä ja vapauttavalta elämäntavalta.
Voin siis edelleen allekirjoittaa täsmälleen saman jutun kuin silloin:
”Olen oikeastaan aika helpottunut, kun huomaan, että parisuhteen rakentaminen on oikeasti vaikeaa. Saan ymmärrystä omille parisuhdekarikoille, kun seuraan mitä ohjelmassa tapahtuu.”
Kaksi vuotta sitten kirjoitin aiheesta myös seuraavaa:
”Ohjelmassa on neljä paria, jotka kaikki ovat jonkin asteisessa kriisissä. Kaksi paria on jo tehneet eron selväksi ja kaksi paria empii. Täysin rakastuneita ja tyytyväisiä pareja ei tällä tuotantokaudella näytä olevan yhtään. Ongelmia on tullut esiin monella tasolla, mutta kaikkein suurimmaksi ongelmaksi on noussut romantiikan ja fyysisen vetovoiman puute. Ystävyyttä on syntynyt, mutta jotain oleellista kuitenkin puuttuu – rakkaus – ja sen mukana kaikki. Ja kaikkein pahinta on se, että toinen tykkää ja toinen ei.”
Täsmälleen sama tilanne on ollut myös kaudella 2022. Tosin tällä kaudella on vain kolme paria. Näistä kaksi erosi jo ohjelman tekemisen aikana ja kolmas pari muutama kuukausi ohjelman päättymisen jälkeen.
Ja uutta putkeen…
Nyt on startannut käyntiin uusi sarja: Ensitreffit alttarilla 2.0. Tässä sarjassa parit eivät menekään virallisesti naimisiin, mutta heille järjestetään hääseremonia. Tämä sarja herättää jälleen uusia kysymyksiä. Aiemmin kirjoitin siitä, miten mielestäni Ensitreffit alttarilla -konsepti vesittää avioliitto-instituution. Olin huolissani siitä, että televisiossa näytetään mallia siitä, että avioliitosta eroaminen on todella helppoa. Viedään vaan paperit käräjäoikeuteen, jos kumppani ei miellytä.
Mutta tämä konsepti sen vasta vesittääkin! Näin pappina olen ihan kauhuissani siitä, että parit menevät vain näennäisesti naimisiin kaikkine hääpukuineen ja seremonioineen. Tästä varmaan sitten otetaan mallia tosielämään. Eipä mennäkään oikeasti naimisiin vaan järjestetään vaan kivat juhlat. Malli heijastelee samaa asiaa, kuin nykyään suosituiksi nousseet lasten ”nimiäiset”. Kirkon edustajana olen tietenkin huolissani siitä, että lasten kasteiden määrä vähenee kirkollisista avioliittoon vihkimisistä puhumattakaan. Mutta tämä on aihe, josta voisin kirjoittaa myöhemmin ihan oman blogin.
Mutta mennään takaisin Ensitreffit alttarilla 2.0 – ohjelmaan. Iltapäivälehdetkin kirjoittavat innokkaasti siitä, että tässä ohjelmassa parit eivät sitten enää otakaan toisiaan edes sen vertaa vakavasti kuin vanhassa ohjelmassa, koska he eivät mene juridisesti naimisiin. Muuten ohjelma tarjoaa ehkä aikaisempaa sarjaa rohkeampaa viihdettä. Piristävä lisä on myös seksuaalivähemmistön edustus ohjelmassa. Vaikuttaa myös siltä, että tällä parilla on ohjelmassakin paras meininki – ainakin sarjan alkumetreillä.
Tämän blogin lopuksi totean vielä, että rakkaus on todellakin onnenkauppaa. Mutta onneksi me ihmiset jaksamme jatkaa unelmointia ja yrittämistä! Rakkaus on elämää kannatteleva voima. Ihminen on luotu tavoittelemaan sitä. Nykymaailmassa meidän on kuitenkin niin helppo vetäytyä pois huonosta suhteesta. Nykyihmiset ovat aikaisempaa itsenäisempiä ja riippumattomampia. Siitä huolimatta me etsimme sitä oikeaa. Etsimme, löydämme, kadotamme ja löydämme jälleen.
Riina Laurila,
17.12.2022
Poweriinan blogi 