Jouluna on lupa olla hengellinen, sanoo Susanna Erätuli Vantaan Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Samaa ajatusta olen pohtinut itsekin. Me suomalaiset emme yleensä ole ”julkiuskovaisia”, mutta joulun aikaan Jeesuksesta saa puhua ja laulaa. Joulu on suomalaisille vuoden tärkein juhla. Joulu tuo valoa pimeyden keskelle. Tämä pimeys on meillä ihan konkreettista, sillä aurinko laskee jo kolmen aikaan iltapäivällä ja lumen puuttuessa maisema on todella musta.
Ajatus Jeesuksen, Vapahtajamme, syntymäjuhlasta tuo toivon sanomaa pimeyteen. Lapsen syntymä symboloi uutta elämää ja tulevaisuutta. Jumala on tullut maailmaan tuomaan valoa, turvaa ja rauhaa.
Joulu tuo ”hyviä viboja” kaikille. Myös ne, jotka eivät ole erityisen uskovaisia, sallivat Jeesuksesta paasaamisen jouluna. Joululla on Suomessa pitkä perinne, jota vapaa-ajattelijoidenkaan armeijat eivät ole pystyneet eivätkä ehkä halunneetkaan kaataa. Ajatus armollisesta Jumalasta ja vapahtajan syntymästä on niin kaunis, ettei sitä monikaan henno vastustaa.
Samaisessa Kirkko ja kaupunki -lehdessä oli pääkirjoituksen teemana: Maassa rauha. Jaakko Heinimäki sanoo rauhasta näin: ”Rauha ei ole vain sodan puuttumista. Rauha ei ole vain levottomuuden ja väkivallan poissaoloa. Eikä rauha ole pelkästään iisisti ottamista ja rentoutumista. Rauha on hyvinvointia, vapautta, kunnioitusta, turvallisuutta ja hyvää tahtoa. Keskellä koronan nostattamaa huolta ja synkkyyttä kuuluu jouluevankeliumin viesti siitä, että Jumala tahtoo meille hyvää. Tässä synkässä pimeydessä loistaa tähden hento valo merkkinä Jumalan rakkaudesta. Merkkinä siitä, että sinulle on syntynyt vapauttaja.”
Heinimäen kuvaus joulun rauhasta kiteyttää joulun sanoman, sen ilon ja valon, jonka saamme kokea joka joulu. Saman ilon saamme pitää luonamme vuoden jokaisena päivänä, jos annamme joulun lapselle tilan sydämessämme.
Päätän saarnani päivän rukoukseen. Se johdattakoon meidät jouluun.
”Jeesus, meidän Herramme ja Vapahtajamme. Nyt, vuoden pimeimpänä aikana, me odotamme sinua ja sinun valoasi. Kiitos että tulet kaikkialle sinne, missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin, missä sinua ei edes osata odottaa. Kiitos että tuot mukanasi ilon. Sinua me ylistämme.”
Riina Laurila
17.12.2020
Poweriinan blogi 