Olin tänään Turun arkkihiippakunnan ordinaatiokoulutuksessa piispa Mari Leppäsen johdolla. Koulutuspaikkana oli Liedon seurakunnan alueeseen kuuluva Littoisten kyläkirkko. Littoisten kyläkirkko on siinä mielessä poikkeuksellinen kirkko, että sitä ei ole alun perin tarkoitettu kirkkorakennukseksi. Kirkko on aikaisemmin toiminut verkatehtaan henkilökunnan kirjastona ja lukusalina. Kirjaston rakennusajankohta on arviolta vuonna 1890. Rakennus vihittiin kirkoksi vuonna 1910.
Kirkko on suorakaiteen muotoinen hirsirakennus, eikä sen ulkopuolella ole mitään kirkkoon viittaavia symboleja, kuten ristiä katolla. Sen vuoksi oli hieman hankala löytää kirkkoa pelkän navigaattorin perusteella kylämäisestä miljööstä, jossa oli paljon saman tyylisiä rakennuksia.
Kirkko oli sisältä kuitenkin hyvinkin perinteisen kirkon näköinen. Pieni alttarialue oli hyvin tunnelmallinen. Littoisten kyläkirkkoa käytetään myös taidegalleriana. Vaihtuvien näyttelyjen mukana vaihtuvat myös alttaritaulut.
Taidegalleriatoiminta on nostanut Littoisten kyläkirkon myös sellaisten ihmisten tietoisuuteen, jotka eivät siellä muuten kävisi. Littoisten kirkon työntekijän, Daniel Räsäsen mukaan ensimmäisissä, Merja Ylitalon, taidenäyttelyn avajaisissa oli noin 180 ihmistä vuonna 2019.
Kirkossa toimiva taidegalleria on uusi ilmiö Suomessa, mutta ilmiötä voidaan pitää positiivisena. Littoisten kyläkirkko tarjoaa pyhän paikan, jossa voi osallistua messuun ja taidenäyttelyyn. Littoinen on myös paikkana noussut uuteen arvostukseen taidetoiminnan myötä.
Taidegalleriatoiminta tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden esitellä teoksiaan kirkossa ja suunnitella myös alttaritaulun. Minusta tämä toiminta on hieno esimerkki siitä, miten kirkko voi tulla uudella tavalla lähelle ihmistä. Alttaritaulun suunnittelu on myös taiteilijoille uudenlainen haaste. Vaihtuvien alttaritaulujen ja näyttelyjen myötä kirkko rakentaa aina uutta tarinaa – ja tarinat kiinnostavat ihmisiä.
Littoisten kyläkirkossa uusien tarinoiden rinnalla kulkee myös kirkon sanoma. Se on sanoma Kristuksesta, joka pysyy iäti. Se on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Riina Laurila,
17.11.2021
Poweriinan blogi on balettitanssijan ja teologian maisterin, Riina Laurilan blogi, jossa Riina kirjoittaa jokaisen kuukauden 17. päivä jostain arkielämän teemoista, kiinnostavista tapahtumista, henkilöistä tai asioista.
Riina pohtii asioita toisinaan tieteellisin tai taiteellisin silmin, toisinaan taas ilon ja huumorin kautta. Tämä blogi on saanut alkunsa kirjoittamisen ilosta ja halusta pohtia asioita. Riina lähestyy asioita joskus spontaanisti ihmetellen ja toisinaan syvällisesti analysoiden.
Forrest Gumpia mukaillen: ”Poweriinan blogi on kuin suklaarasia – Et koskaan tiedä mitä saat.”
Poweriinan blogi 